Artikkelit

Sähkönsiirron perusmaksu vuokrasopimuksessa – Turun hovioikeus nro 377, dnro S 17/915

Sähkönsiirron perusmaksu (kiinteä) ja vuokrasopimukseen perustuva saatava

Turun hovioikeus 15.5.2018, tuomio nro 377, dnro S 17/915
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 13.3.2017 nro 7656

Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa oli sovittu, että vuokralainen vastaa kuluttamastaan sähköstä. Sopimuksen sanamuoto viittaa siihen, ettei vuokralainen vastaisi sähkönsiirron kiinteästä perusmaksusta, joka ei ole sidoksissa hänen sähkönkulutuksensa määrään.

Toisaalta sopimuksen sanamuotoa voidaan tulkita myös niin, että vuokralainen vastaa perusmaksusta, koska kysymys on sähkön toimittamiseen liittyvästä välttämättömästä kulusta. Riidatonta oli, että X Oy oli laatinut vuokrasopimuksen, joten epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava tässä tapauksessa sen vahingoksi. Mainitun sopimusehdon ei voitu tulkita tarkoittavan koko hallin sähkönsiirron perusmaksun jyvittämistä eri vuokratilojen kesken siten, että jakoperuste vaihtelee vuokranantajan päättämällä tavalla.

Näin ollen A ei ollut vuokrasopimuksen perusteella vastuussa sähkönsiirron perusmaksuista.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Pikavippi, kulutusluotto korot ja kulut

Markkinoilla on kymmeniä pieniä luottoja, kulutusluottoja ja pikavippejä tarjoavia yrittäjiä – esimerkiksi Ferratum, Euro24, Euroloan, Limiitti ja Pikavippi. Joissakin tapauksissa – tällä ei nyt viitata edellä mainittuihin – ovat lainan takaisinmaksu ja siihen liittyvät korot ja kulut nousseet niin merkittäviksi, että niistä on muodostunut kohtuuttomia. Näitä kuluja on mahdollista kohtuullistaa, jos ne ovat laittomia tai sopimusehdot ovat kohtuuttomia tai niistä on tullut kohtuuttomia luottosuhteen aikana.

Asiantuntijamme voi tutkia asian, kun otat yhteyttä puhelimitse. Tällöin huomioimme korot, kulut, käsittelymaksut, luottoajan korot, viivästyskorot sekä sopimusehdot kokonaisuudessaan.
Erityisesti, jos luottoehdot ovat tulleet tiedoksi lainan nostamisen jälkeen tai sopimusta ei ole allekirjoitettu, on korkoja ja kuluja mahdollista mitätöidä tai kohtuullistaa. Luottosopimus ja sen vahvistamattomuus on oikeuskäytännössä ollut selvästi sellainen seikka, joka oikeuttaa kohtuullistamiseen (mm. KKO 2016:76 – Jollei luotonantaja ole huolehtinut siitä, että kuluttaja saa pysyvällä tavalla haltuunsa kuluttajaluottosopimuksen, luotonantaja ei saa periä minkäänlaisia luottokustannuksia).

Jos luottokorot ovat kohtuuttomat, tulee niitä kohtuullistaa. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä 2015:60 – kohdan 62.  mukaan pakottavalla säännöksellä on merkitystä arvioitaessa luottokoron kohtuuttomuutta mainitun euromäärän ylittävissä kuluttajaluotoissa. Edelleen kohdassa 63. Korkein oikeus katsoi, että ehdossa sovittu suuri luottokorko, yhdistettynä suurehkoon luottomäärään ja mahdollisesti pitkäaikaiseksi muodostuvaan velkasuhteeseen, on kuluttajan kannalta kohtuuton. Sopimusehtojen epäselvyys lisää osaltaan sopimusehtojen kohtuuttomuutta kuluttajan kannalta.

Asiantuntijamme voi auttaa näiden seikkojen tulkinnassa ja kohtuuttomuuden selvittämisessä.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Lisäsuoritusvelvollisuus ja sen vahvistaminen velkajärjestelyssä – KKO 2017:5

Lisäsuoritusvelvollisuus ja sen vahvistaminen velkajärjestelyssä – KKO 2017:5
Korkeimman oikeuden antama ennakkopäätös KKO 2017:5 vahvisti, että lisäsuoritusvelvollisuutta vahvistettaessa ei tule soveltaa 1.1.2015 voimaan tullutta yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 35 a §:n 3 momenttia (1123/2014), vaan lisäsuoritusvelvollisuus oli määrättävä aikaisemmin voimassa olleen 35 a §:n 3 momentin (1088/2006) perusteella. Tältä osin velkajärjestelyn velallinen ei saanut taannehtivasti etua lisäsuoritusvelvollisuuden vähentymisestä.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Luottokorkoja koskevat vakioehdot – KKO 2015:60

Luottokorkoja koskevat vakioehdot – Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2015:60

Korkeimman oikeuden antama ennakkopäätös KKO 2015:60 vahvisti, että jos luottokorkoja koskevia vakioehtoja ei ole laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi ja ne ovat kuluttajan kannalta kohtuuttomia, luoton korkoehto ei sido kuluttajaa. 

Tuomioistuimen tulee lisäksi huomioida ehdon epäselvyys ja kohtuuttomuus viran puolesta.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Luottosopimuksen kohtuullistamisvaatimus – luottolimiitti

Luottolimiitti 2000 euroa ei kuulu luoton korkokattoa sääntelevän kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n soveltamisalaan. Säännös ilmentää kuitenkin lainsäätäjän selvää pyrkimystä rajoittaa myös tämän suuruisista kuluttajaluotoista perittävän luottokoron määrää (HE 78/2012 vp s. 12).

Vähintään 2.000 euron suuruisissa luotoissa luottoriski kasvaa tuntuvasti eikä sen vuoksi ole hallituksen esityksen mukaan ollut oletettavaa, että luotonantajat ryhtyisivät sääntelyn kiertämiseksi myöntämään nykyistä tuntuvasti suurempia luottoja. Tämä lainsäätäjän olettamus on osoittautunut virheelliseksi.

Myöntämällä täsmälleen 2.000 euron tililuoton luotonantaja on kiertämällä kuluttajan suojaksi säädettyä pakottavaa kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:ää saanut aikaan sen, että velallisen luotostaan maksaman juoksevan koron määrää ei ole millään tavalla rajoitettu. Tämä on selvästi lainsäätäjän tahdon vastaista. Kohtuullistamisvaatimus käräjäoikeudessa on pääsääntöisesti menestynyt.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Yrityssaatavien perintä

Tampereen Laki ja Perintä Oy

Etelä-Suomen aluehallintoviraston tiedon mukaan lukuisat yrittäjät ympäri Suomea ovat saaneet Tampereen Laki ja Perintä Oy -nimiseltä yritykseltä maksuvaatimuskirjeitä ja perintäsoittoja puhelimitse saatavista, jotka vaikuttavat aiheettomilta. Yrittäjien kertomusten mukaan puheluissa uhkaillaan tratalla, ulosotolla sekä luottotietojen menettämisellä, mikäli aiheetonta laskua sekä perintäkuluja ei makseta. Yhteydenotoissa yrittäjiä on uhkailtu esimerkiksi maksuhäiriömerkinnällä.

Aluehallintoviraston tekemän selvityksen mukaan Suomessa toimivilla luottotietoyhtiöillä ei ole sopimusta Tampereen Laki ja Perintä Oy -nimisen yhtiön kanssa, joten kyseinen yhtiö ei voi toimittaa luottotietohäiriömerkintää rekisteröitäväksi.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Yksityishenkilön velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuuteen liittyvä valituslupa

Yksityishenkilön velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuuteen liittyvä valituslupa on myönnetty kesäkuussa 2016. Tähän maksuvelvollisuuden pienemiseen velallisella on oikeus vedota lain nojalla lisäsuorituksia vaadittaessa ja ratkaistaessa.

VL:2016-75:

Velalliselle oli 20.2.2009 vahvistettu yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen maksuohjelma, joka oli alkanut tuona päivänä ja päättynyt 19.2.2014.
Alemmat oikeudet olivat velkojien 13.4.2015 vireille tulleen hakemuksen perusteella vahvistaneet, että velallinen oli velvollinen maksamaan lisäsuorituksia sillä perusteella, että velallisen tulot olivat vuosina 2009 – 2011 kasvaneet maksuohjelmaan merkittyihin tuloihin verrattuna.
Kysymys siitä, tuliko lisäsuoritusten vahvistamisessa soveltaa 1.1.2015 voimaan tullutta yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 35 a §:n 3 momenttia (1123/2014).

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Sosilaalinen luotto ja sosiaalinen luototus

Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Noin kolmekymmentä kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja.Toiminnan piirissä on noin 44 prosenttia Suomen väestöstä. Sosiaalista luototusta kehitetään yllättävien talousongelmien hoidossa.

Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi

  • talouden hallintaan saattamiseen
  • velkakierteen katkaisemiseen
  • kodin hankintoihin
  • kuntoutumisen ja työllistymisen edistämiseen
  • asumisen turvaamiseen
  • sosiaalisen kriisin ylittämiseen

Sosiaalisesta luotosta voidaan periä kohtuullinen vuotuinen korko, joka kuitenkin voi olla enintään korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

Kuka saa sosiaalista luottoa?

Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta.

Sosiaalista luottoa myöntää kunta. Lisää tietoa luototuksesta saa esim. kunnan sosiaalivirastosta

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Yrityssaatavien perintä

Korkeimman oikeuden ratkaisu velan vanhentumisen katkaisutoimi

Korkeimman oikeuden 24.8.2016 annettu ratkaisu velan vanhentumisesta jonka mukaisesti vapaamuotoinen vanhentumisen katkaisutoimi (VanhL 10 §) on tehtävä velkojan ja velallisen välillä. Oikeudellinen katkaisutoimi (VanhL 11 §) oli myös epäonnistunut koska velallinen ei saanut tästä tietoa ja velka eli saaminen todettiin vanhentuneeksi.

KKO 2016:50:

Velallinen oli ulosottoasian vireilläolon päättymisen jälkeen saanut ulosottovirastosta pyynnöstään tiedon siitä, mistä hänen veloistaan virasto oli antanut tiedot luottotietoyhtiölle.

Velallisen menettelyn, joka ei ollut kohdistunut velkojaan, ei katsottu merkinneen velan vanhentumisesta annetun lain (VanhL) 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua velan tunnustamista, joka olisi katkaissut uuden ulosoton perusteena olleen velan vanhentumisen. Kysymys myös VanhL 11 §:n 3 momentin (324/2016) siirtymäsäännöksen soveltamisesta.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Asumistuen ulosmittausta koskeva ratkaisu

Vantaan käräjäoikeuden päätös nro 16/2470

Vantaan käräjäoikeus on 9.3.2016 antamallaan päätöksellä nro 16/2470 ratkaissut asumistuen ulosmittausta koskevan asian. Ulosottovirasto oli päätöksellään katsonut, että ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 20 §:n nojalla 1.9.2015 asiakkaamme tilille maksetusta asumistuesta 328,80 eurosta ulosmittauskelpoista on ollut ajalta 1. -10.9.2015 ollut asumistuen osuus eli 109,60 euroa.

Valittaja valitti käräjäoikeuteen siten, että asumistuen ulosmittauskielto on koskenut jäljellä olevaa maksukautta ja tässä tapauksessa asumistuki ajalle 1. -30.9.2015 yhteensä 328,80 euroa oli ollut kokonaan ulosmittauskiellossa syyskuun loppuun asti eli myös ulosmittaushetkellä 11.9.2015. Ulosottoviraston virheelliset laintulkinnat ja käytännöt olivat perustuslain 2 §:n 3 momentin vastaisia.

Ulosottovirasto perusteli kantaansa oikeuskirjallisuudella, joka oli myös ollut Rovaniemen hovioikeuden 28.8.2012 antaman tuomion nro 713 perustana vastaavanlaisessa asiassa. Ratkaisu on lainvoimainen.

Teoksessa Linna-Leppänen: Ulosmittaus ja myynti (2007) todetaan sivulla 63: ”Kun kyseessä on toistuvaissuoritus, ulosmittauskielto koskee vain jäljellä olevaa maksukautta. Siten, jos velallinen esimerkiksi saa kuukausittain asumistukea, velalliselle jo maksetut asumistukivarat ovat ulosmittauskiellon piirissä vain siltä osin kuin maksukautta on jäljellä. Toisin sanoen, jos kuukauden asumistuki olisi esimerkiksi 200 euroa, kuukauden puolivälissä ulosmittauskielto koskisi vielä 100 euroa. Mahdollisesti säästöön jääneet maksuerät tai niiden osat sen sijaan saadaan ulosmitata – siltä osin kuin ne eivät ole erottamisedun piirissä”.

Valittaja vetosi, että kuukausittain maksetut sosiaalietuudet ovat ulosmittauskiellon piirissä siltä osin kuin maksukautta on jäljellä (Koulu – Lindfors: Ulosotto-oikeus, 2009 s. 214) ja erityisesti asumistuesta annetun lain 50 §:n nojalla.

Käräjäoikeus katsoi, että asumistuesta ulosmittaaminen johtaa asumistuen tarkoituksen ja siihen liittyvän ulosmittauskiellon vastaiseen lopputulokseen ja kumosi ulosmittauksen tältä osin. Ratkaisu on lainvoimainen.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)