Artikkelit

Yrityssaatavien perintä

Korkeimman oikeuden ratkaisu velan vanhentumisen katkaisutoimi

/in , /by

Korkeimman oikeuden 24.8.2016 annettu ratkaisu velan vanhentumisesta jonka mukaisesti vapaamuotoinen vanhentumisen katkaisutoimi (VanhL 10 §) on tehtävä velkojan ja velallisen välillä. Oikeudellinen katkaisutoimi (VanhL 11 §) oli myös epäonnistunut koska velallinen ei saanut tästä tietoa ja velka eli saaminen todettiin vanhentuneeksi.

KKO 2016:50:

Velallinen oli ulosottoasian vireilläolon päättymisen jälkeen saanut ulosottovirastosta pyynnöstään tiedon siitä, mistä hänen veloistaan virasto oli antanut tiedot luottotietoyhtiölle.

Velallisen menettelyn, joka ei ollut kohdistunut velkojaan, ei katsottu merkinneen velan vanhentumisesta annetun lain (VanhL) 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua velan tunnustamista, joka olisi katkaissut uuden ulosoton perusteena olleen velan vanhentumisen. Kysymys myös VanhL 11 §:n 3 momentin (324/2016) siirtymäsäännöksen soveltamisesta.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Asumistuen ulosmittausta koskeva ratkaisu

/in , /by

Vantaan käräjäoikeuden päätös nro 16/2470

Vantaan käräjäoikeus on 9.3.2016 antamallaan päätöksellä nro 16/2470 ratkaissut asumistuen ulosmittausta koskevan asian. Ulosottovirasto oli päätöksellään katsonut, että ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 20 §:n nojalla 1.9.2015 asiakkaamme tilille maksetusta asumistuesta 328,80 eurosta ulosmittauskelpoista on ollut ajalta 1. -10.9.2015 ollut asumistuen osuus eli 109,60 euroa.

Valittaja valitti käräjäoikeuteen siten, että asumistuen ulosmittauskielto on koskenut jäljellä olevaa maksukautta ja tässä tapauksessa asumistuki ajalle 1. -30.9.2015 yhteensä 328,80 euroa oli ollut kokonaan ulosmittauskiellossa syyskuun loppuun asti eli myös ulosmittaushetkellä 11.9.2015. Ulosottoviraston virheelliset laintulkinnat ja käytännöt olivat perustuslain 2 §:n 3 momentin vastaisia.

Ulosottovirasto perusteli kantaansa oikeuskirjallisuudella, joka oli myös ollut Rovaniemen hovioikeuden 28.8.2012 antaman tuomion nro 713 perustana vastaavanlaisessa asiassa. Ratkaisu on lainvoimainen.

Teoksessa Linna-Leppänen: Ulosmittaus ja myynti (2007) todetaan sivulla 63: ”Kun kyseessä on toistuvaissuoritus, ulosmittauskielto koskee vain jäljellä olevaa maksukautta. Siten, jos velallinen esimerkiksi saa kuukausittain asumistukea, velalliselle jo maksetut asumistukivarat ovat ulosmittauskiellon piirissä vain siltä osin kuin maksukautta on jäljellä. Toisin sanoen, jos kuukauden asumistuki olisi esimerkiksi 200 euroa, kuukauden puolivälissä ulosmittauskielto koskisi vielä 100 euroa. Mahdollisesti säästöön jääneet maksuerät tai niiden osat sen sijaan saadaan ulosmitata – siltä osin kuin ne eivät ole erottamisedun piirissä”.

Valittaja vetosi, että kuukausittain maksetut sosiaalietuudet ovat ulosmittauskiellon piirissä siltä osin kuin maksukautta on jäljellä (Koulu – Lindfors: Ulosotto-oikeus, 2009 s. 214) ja erityisesti asumistuesta annetun lain 50 §:n nojalla.

Käräjäoikeus katsoi, että asumistuesta ulosmittaaminen johtaa asumistuen tarkoituksen ja siihen liittyvän ulosmittauskiellon vastaiseen lopputulokseen ja kumosi ulosmittauksen tältä osin. Ratkaisu on lainvoimainen.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Yrityssaatavien perintä

Maksuhäiriömerkintä luottorekisterissä

/in , /by

Maksuhäiriömerkintä luottotietorekisteriin seuraa monista viranomaisten toimista, esimerkiksi käräjäoikeuden riidattomasta velkomustuomiosta ja yksipuolisesta tuomiosta.

– Säilytysaika 3 vuotta (lyhenee 2 vuoteen, jos lasku maksetaan eikä luottotiedoissa muita merkintöjä. Pitenee 4 vuoteen, jos säilytysaikana tulee uusia maksuhäiriömerkintöjä)

Ulosottoviranomaisen toteamasta varattomuudesta

– Säilytysaika 3 vuotta (lyhenee 2 vuoteen, jos lasku maksetaan eikä luottotiedoissa muita merkintöjä. Pitenee 4 vuoteen, jos säilytysaikana tulee uusia maksuhäiriömerkintöjä)

– Suppeassa ulosotossa merkintä poistuu heti, kun lasku on maksettu.

Pitkäaikaisesta ulosotosta (velalliselta on ulosmitattu toistuvaistuloa yhteensä vähintään 18 kuukaudelta edeltäneen kahden vuoden aikana)

– Merkintä poistuu, kun ulosottomies on velallisen pyynnöstä ilmoittanut ulosoton päättyneen (esimerkiksi velka on maksettu kokonaan)

Yksityishenkilön velkajärjestelystä

– Merkinä poistuu maksuohjelman päättyessä.

Luotonantaja voi myös ilmoittaa kulutusluottoa (esim. osamaksukauppa tai luottokorttilasku) koskevan maksuhäiriön suoraan luottotietorekisteriin. Edellytyksenä on, että maksu on viivästynyt enemmän kuin 60 päivää ja maksukehotus on lähetetty vähintään 21 päivää ennen maksuhäiriön rekisteröintiä ja maksukehotuksessa on mainittu maksuhäiriömerkinnän mahdollisuudesta.

– Säilytysaika 2 vuotta. Velkaa koskevat maksuhäiriömerkinnät poistuvat silloin, kun sellainen velka, jonka vanhenemisaika on 15 tai 20 vuotta on vanhentunut lopullisesti. Velallisen on itse pyydettävä merkinnän poistamista.

Maksuhäiriömerkinnän poistuminen ei koske suoraan ulosottokelpoisia maksuja, jotka vanhenevat yleensä lopullisesti viidessä vuodessa.

– Suoraan ulosottokelpoisen maksun laiminlyönnistä seuraa maksuhäiriömerkintä vasta, jos asiakkaalta ei saada velkaa perityksi ulosotossakaan.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)