Ulosmitattava määrä ja suojaosuus
Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2021 alusta 22,71 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,15 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2021 alusta 22,71 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,15 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Oikeus- ja ulosottokäytännössä on katsottu, että tarjous ei ole alittanut selvästi omaisuuden käypää hintaa, jos tarjous on ollut vähintään 70 prosenttia käyvästä hinnasta. Kiinteistö on esitetyn selvityksen perusteella ollut huutokaupattavana kerran kolmen viikon ajan sellaisena vuodenaikana, jolloin yleisen tietämyksen mukaan kiinnostus loma-asuntoihin ei ole suurimmillaan.
Vastoin voimassa ollutta ulosottoviraston päätelmiä ja alioikeuksien oikeuskäytäntöä Itä-Suomen hovioikeus on 20.05.2021 antamallaan päätöksellään katsonut, että ulosottoviraston vireilletuloilmoitus on jo valituskelpoinen eikä ulosottovelallisen tarvitse odottaa ulosmittauspäätöstä saadakseen vastustamisperusteensa tutkituksi käräjäoikeudessa.
Vuonna 2015 tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ennen säännöksen lopullista voimaantuloa 1.1.2020 velkoja saattoi pidentää velan perintää määräämättömän ajan.
Pikavippi – ja vakuudettomien lainojen korkoja säännöstelevä laki tulee voimaan 1.9.2019. Sen mukaan lainojen korko ei saa ylittää 20 prosenttia. Lisäksi lainan muille kuluille tulee ylärajaksi 150 euroa vuodessa.
Tähän asti kulutusluottojen / pikavippien korkokatto on ollut 50 prosenttia, mutta ainoastaan alle 2000 euron lainoille. Käytännössä 2000 euroa suurempien pikavippien todelliset vuosikorot ovat voineet olla jopa satoja prosentteja.
Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo korkokattoa tai muiden luottokustannusten enimmäismääriä, ei luotosta tarvitse maksaa korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.
Myös ennen 1.9.2019 sovittuja luottoja voi vaatia kohtuullistettavaksi ja väitteen menestyessä ei luotosta mahdollisesti tarvitse maksaa korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Noin kolmekymmentä kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja.Toiminnan piirissä on noin 44 prosenttia Suomen väestöstä. Sosiaalista luototusta kehitetään yllättävien talousongelmien hoidossa.
Sosiaalisesta luotosta voidaan periä kohtuullinen vuotuinen korko, joka kuitenkin voi olla enintään korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.
Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta.
Sosiaalista luottoa myöntää kunta. Lisää tietoa luototuksesta saa esim. kunnan sosiaalivirastosta
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Perintätoimisto voi olla väärä velkoja
Perintälain 10 §:n nojalla perintätoimisto ei voi toimeksiantajan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella velkoa perintäkuluja suoraan omissa nimissään velalliselta koska heillä ei ole keskinäistä sopimusta. Perintätoimiston oma kanne tulee hylätä velallisen tekemän väitteen johdosta. Kyseinen lakimuutos (18.1.2013/31) on tullut voimaan 16.3.2013.
Perintälain 10 §:n vastaista on myös periä velalliselta korvausta perintäkuluista, jollei toimeksiantajalla ole velvollisuutta suorittaa perintätoimistolle korvausta tämän suorittamista onnistuneista perintätoimista. Tämän kaltaisen toimintamallin markkinointi on hyvän perintätavan vastaista.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2021 alusta 22,71 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,15 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Oikeus- ja ulosottokäytännössä on katsottu, että tarjous ei ole alittanut selvästi omaisuuden käypää hintaa, jos tarjous on ollut vähintään 70 prosenttia käyvästä hinnasta. Kiinteistö on esitetyn selvityksen perusteella ollut huutokaupattavana kerran kolmen viikon ajan sellaisena vuodenaikana, jolloin yleisen tietämyksen mukaan kiinnostus loma-asuntoihin ei ole suurimmillaan.
Vastoin voimassa ollutta ulosottoviraston päätelmiä ja alioikeuksien oikeuskäytäntöä Itä-Suomen hovioikeus on 20.05.2021 antamallaan päätöksellään katsonut, että ulosottoviraston vireilletuloilmoitus on jo valituskelpoinen eikä ulosottovelallisen tarvitse odottaa ulosmittauspäätöstä saadakseen vastustamisperusteensa tutkituksi käräjäoikeudessa.