Luotettavaa velkaneuvontaa
Olemme erikoistuneet velka-asioiden hoitoon ja velkaneuvontaan. Siitä todisteena muutama hoitamamme tapaus.
Olemme erikoistuneet velka-asioiden hoitoon ja velkaneuvontaan. Siitä todisteena muutama hoitamamme tapaus.
Esimerkkitapauksia:
Velkaneuvontamme on hoitanut menestyksekkäästi mm. seuraavat oikeudenkäynnit
KKO:2014:88
Pankilla oli A:lta saatavat, joiden suorittamiseksi oli ulosmitattu A:n omistama tilan määräosa. Saatavien ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuus oli päättynyt 28.1.2009, jolloin saatavat olivat ulosottokaaren 2 luvun 27 §:n 1 momentin mukaan vanhentuneet. A:lle oli myönnetty yksityishenkilön velkajärjestely 27.7.2009. Kysymys siitä, oliko pankilla ulosottokaaren 2 luvun 24 §:n 3 momentin nojalla oikeus maksun saantiin ulosmitatuista varoista A:n velkajärjestelyssä. (Ään.)
Päätöslauselma
Hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätöksiä muutetaan. A:lle 21.6.2012 vahvistetusta maksuohjelmasta poistetaan Danske Bank Oyj:n saatavat D12, D13, D14 ja D15, jotka on ohjelmassa merkitty vanhentuneiksi 28.1.2009. Lisäksi kumotaan ja poistetaan maksuohjelmaan sisältyvät määräykset siltä osin kuin ne koskevat kiinteistön osuuden rahaksimuutosta kertyvien varojen käyttämistä ohjelman mukaisesti pankin saatavien maksamiseen ja rahaksimuutosta huolehtimista pankin toimesta.
KKO:2014:62
Pankki ja velallinen olivat vuonna 2004 tehneet sopimuksen vapaaehtoisesta velkojen järjestelystä. Sopimuksen kohteena olevia velkoja koskeva ulosottoperuste oli annettu 11.8.1992. Maksuohjelman päätyttyä 30.4.2009 pankki vaati velalliselta sopimuksen perusteella lisäsuorituksia vedoten siihen, että velallisen tulot olivat maksuohjelman aikana lisääntyneet. Kun sopimuksessa tarkoitettujen velkojen ulosottokaaren 2 luvun 24 §:ssä säädetty ulosottoperusteen määräaika oli kulunut umpeen 1.3.2008, velat olivat vanhentuneet. Velkojalla ei ollut oikeutta saada uutta täytäntöönpanoperustetta sopimukseen perustuvista lisäsuorituksista.
KKO:1761/2015
Kysymys aikaisemmin annetun ulosottoperusteen määräajan umpeen kulumisen merkityksestä lisäsuoritusten vaatimiseen vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä. Ks. KKO:2014:62.
Vaasan hovioikeuden 8.6.2015 antama tuomio Nro 281
Aktiv Kapital Portfolio Oy on vaatinut 8.5.2012 vireille laittamallaan kanteella 31.12.2009 päättyneen velkajärjestelylain mukaisen maksuohjelman velalliselta lisäsuoritusvelvollisuutta.
Määräajan 31.12.2011 päättymisen jälkeen tehty vaatimus perustui vastaajan kirjeitse tunnustamaan määrään ja puhelimitse sovittuun maksuaikatauluun velkajärjestelyn lisäsuoritusten maksamisesta.
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus katsoi 25.4.2014 antamassaan tuomiossa nro 14/1617, että ole selvitetty oikeustoimilaissa säädetyn sopimusmekanismin toteutumista sopimuksen syntymiseen saakka. Kanne on jäänyt näyttämättä toteen. Kanne hylättiin kokonaisuudessaan. Vaasan hovioikeus 8.6.2015 antamassaan tuomiossa Nro 281 ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota pääasian osalta.
Espoon käräjäoikeuden 22.11.2013 antama päätös ulosottovalitusasiassa
Valittaja on 12.9.2013 nostamassaan valituksessa katsonut, että kyseessä olevat Lindorff Oy:n saatavat ovat vanhentuneet ja ulosottopäätös tulisi kumota.
Kyseisen ratkaisun perustelujen mukaisesti Korkein oikeus (KKO 2012:107) on katsonut, että mainitut vireilletuloilmoitus, ennakkoilmoitus ja jälki-ilmoitus ovat vanhentumislaissa tarkoitettuja säännönmukaisia tai erityisiä tiedoksiantomenettelyitä ja että ulosottohakemuksen vireilletulolla on vanhentumisen katkaiseva vaikutus vain, jos velallinen saa jonkin näistä ilmoituksista tiedokseen. Valittaja kiisti saaneensa mitään tietoa kyseessä olevista ulosottoasioista eikä asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että valittaja, olisi saanut tiedokseen vireilletuloilmoitusta, ulosmittauksen ennakkoilmoitusta tai jälki-ilmoitusta.
Käräjäoikeuden johtopäätöksenä oli vanhentumislain 11 §:n 3 momentin nojalla se, että esillä olevassa asiassa velat ovat siis ulosottomenettelyn johdosta voineet vanhentua aikaisintaan vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä. Velkojalla olisi ollut ulosottomenettelyn päättymisen jälkeen vuosi aikaa katkaista saatavan vanhentuminen vapaamuotoisilla tai oikeudellisilla katkaisutoimilla. Koska tällaisista katkaisutoimista ei ole esitetty selvitystä, Lindorff Oy:n kaikki saatavat ovat vanhentuneet.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus 18.10.2013
Entiset velkajärjestelyvelalliset nostivat 3.7.2013 Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa kanteen pankkia vastaan yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 40 §:n 3 momentin mitättömän suorituksen palauttamisesta. Suoritukset palautettiin entisille velkajärjestelyvelallisille keskinäisen sovinnon mukaisesti ja asia jäi sillensä käräjäoikeuden 18.10.2013 päätöksellä.
VJL 40 § 3 momentti: Sitoumus tai sopimus, jonka mukaan velallisen on tehtävä velkajärjestelyn piiriin kuuluvaan velkaan perustuva tai siihen liittyvä suoritus, on mitätön, jollei suoritusvelvollisuus perustu vahvistettuun maksuohjelmaan tai tämän lain säännöksiin
Velkajärjestelyasiat KKO:2014:88 ja 2014:62 – vanhentunut velka velkajärjestelyssä – maksuvelvollisuuden lakkaaminen
Vanhentuneen velan perintä – kymmeniä ratkaisuja. Korkeimman oikeuden valituslaupa VL: 2016-79.
Olemme saaneet kohtuullistettua kohtuuttomia korkoja – useita ratkaisuja.
Luottolimiitti 2000 euroa ei kuulu luoton korkokattoa sääntelevän kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n soveltamisalaan. Säännös ilmentää kuitenkin lainsäätäjän selvää pyrkimystä rajoittaa myös tämän suuruisista kuluttajaluotoista perittävän luottokoron määrää (HE 78/2012 vp s. 12). Myöntämällä täsmälleen 2.000 euron tililuoton luotonantaja on kiertämällä kuluttajan suojaksi säädettyä pakottavaa kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:ää saanut aikaan sen, että velallisen luotostaan maksaman juoksevan koron määrää ei ole millään tavalla rajoitettu. Tämä on selvästi lainsäätäjän tahdon vastaista. Kuluttajalla on kuluttajansuojalakiin perustuva oikeus vaatia kohtuuttomia korkoja kohtuullisiksi.
SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2021 alusta 22,71 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,15 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Oikeus- ja ulosottokäytännössä on katsottu, että tarjous ei ole alittanut selvästi omaisuuden käypää hintaa, jos tarjous on ollut vähintään 70 prosenttia käyvästä hinnasta. Kiinteistö on esitetyn selvityksen perusteella ollut huutokaupattavana kerran kolmen viikon ajan sellaisena vuodenaikana, jolloin yleisen tietämyksen mukaan kiinnostus loma-asuntoihin ei ole suurimmillaan.
Vastoin voimassa ollutta ulosottoviraston päätelmiä ja alioikeuksien oikeuskäytäntöä Itä-Suomen hovioikeus on 20.05.2021 antamallaan päätöksellään katsonut, että ulosottoviraston vireilletuloilmoitus on jo valituskelpoinen eikä ulosottovelallisen tarvitse odottaa ulosmittauspäätöstä saadakseen vastustamisperusteensa tutkituksi käräjäoikeudessa.