Sähkönsiirron perusmaksu vuokrasopimuksessa – Turun hovioikeus nro 377, dnro S 17/915

Sähkönsiirron perusmaksu (kiinteä) ja vuokrasopimukseen perustuva saatava

Turun hovioikeus 15.5.2018, tuomio nro 377, dnro S 17/915
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 13.3.2017 nro 7656

Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa oli sovittu, että vuokralainen vastaa kuluttamastaan sähköstä. Sopimuksen sanamuoto viittaa siihen, ettei vuokralainen vastaisi sähkönsiirron kiinteästä perusmaksusta, joka ei ole sidoksissa hänen sähkönkulutuksensa määrään.

Toisaalta sopimuksen sanamuotoa voidaan tulkita myös niin, että vuokralainen vastaa perusmaksusta, koska kysymys on sähkön toimittamiseen liittyvästä välttämättömästä kulusta. Riidatonta oli, että X Oy oli laatinut vuokrasopimuksen, joten epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava tässä tapauksessa sen vahingoksi. Mainitun sopimusehdon ei voitu tulkita tarkoittavan koko hallin sähkönsiirron perusmaksun jyvittämistä eri vuokratilojen kesken siten, että jakoperuste vaihtelee vuokranantajan päättämällä tavalla.

Näin ollen A ei ollut vuokrasopimuksen perusteella vastuussa sähkönsiirron perusmaksuista.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Pikavippi, kulutusluotto korot ja kulut

Markkinoilla on kymmeniä pieniä luottoja, kulutusluottoja ja pikavippejä tarjoavia yrittäjiä – esimerkiksi Ferratum, Euro24, Euroloan, Limiitti ja Pikavippi. Joissakin tapauksissa – tällä ei nyt viitata edellä mainittuihin – ovat lainan takaisinmaksu ja siihen liittyvät korot ja kulut nousseet niin merkittäviksi, että niistä on muodostunut kohtuuttomia. Näitä kuluja on mahdollista kohtuullistaa, jos ne ovat laittomia tai sopimusehdot ovat kohtuuttomia tai niistä on tullut kohtuuttomia luottosuhteen aikana.

Asiantuntijamme voi tutkia asian, kun otat yhteyttä puhelimitse. Tällöin huomioimme korot, kulut, käsittelymaksut, luottoajan korot, viivästyskorot sekä sopimusehdot kokonaisuudessaan.
Erityisesti, jos luottoehdot ovat tulleet tiedoksi lainan nostamisen jälkeen tai sopimusta ei ole allekirjoitettu, on korkoja ja kuluja mahdollista mitätöidä tai kohtuullistaa. Luottosopimus ja sen vahvistamattomuus on oikeuskäytännössä ollut selvästi sellainen seikka, joka oikeuttaa kohtuullistamiseen (mm. KKO 2016:76 – Jollei luotonantaja ole huolehtinut siitä, että kuluttaja saa pysyvällä tavalla haltuunsa kuluttajaluottosopimuksen, luotonantaja ei saa periä minkäänlaisia luottokustannuksia).

Jos luottokorot ovat kohtuuttomat, tulee niitä kohtuullistaa. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä 2015:60 – kohdan 62.  mukaan pakottavalla säännöksellä on merkitystä arvioitaessa luottokoron kohtuuttomuutta mainitun euromäärän ylittävissä kuluttajaluotoissa. Edelleen kohdassa 63. Korkein oikeus katsoi, että ehdossa sovittu suuri luottokorko, yhdistettynä suurehkoon luottomäärään ja mahdollisesti pitkäaikaiseksi muodostuvaan velkasuhteeseen, on kuluttajan kannalta kohtuuton. Sopimusehtojen epäselvyys lisää osaltaan sopimusehtojen kohtuuttomuutta kuluttajan kannalta.

Asiantuntijamme voi auttaa näiden seikkojen tulkinnassa ja kohtuuttomuuden selvittämisessä.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Yrityssaatavien perintä

Tampereen Laki ja Perintä Oy

Etelä-Suomen aluehallintoviraston tiedon mukaan lukuisat yrittäjät ympäri Suomea ovat saaneet Tampereen Laki ja Perintä Oy -nimiseltä yritykseltä maksuvaatimuskirjeitä ja perintäsoittoja puhelimitse saatavista, jotka vaikuttavat aiheettomilta. Yrittäjien kertomusten mukaan puheluissa uhkaillaan tratalla, ulosotolla sekä luottotietojen menettämisellä, mikäli aiheetonta laskua sekä perintäkuluja ei makseta. Yhteydenotoissa yrittäjiä on uhkailtu esimerkiksi maksuhäiriömerkinnällä.

Aluehallintoviraston tekemän selvityksen mukaan Suomessa toimivilla luottotietoyhtiöillä ei ole sopimusta Tampereen Laki ja Perintä Oy -nimisen yhtiön kanssa, joten kyseinen yhtiö ei voi toimittaa luottotietohäiriömerkintää rekisteröitäväksi.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Yksityishenkilön velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuuteen liittyvä valituslupa

Yksityishenkilön velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuuteen liittyvä valituslupa on myönnetty kesäkuussa 2016. Tähän maksuvelvollisuuden pienemiseen velallisella on oikeus vedota lain nojalla lisäsuorituksia vaadittaessa ja ratkaistaessa.

VL:2016-75:

Velalliselle oli 20.2.2009 vahvistettu yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen maksuohjelma, joka oli alkanut tuona päivänä ja päättynyt 19.2.2014.
Alemmat oikeudet olivat velkojien 13.4.2015 vireille tulleen hakemuksen perusteella vahvistaneet, että velallinen oli velvollinen maksamaan lisäsuorituksia sillä perusteella, että velallisen tulot olivat vuosina 2009 – 2011 kasvaneet maksuohjelmaan merkittyihin tuloihin verrattuna.
Kysymys siitä, tuliko lisäsuoritusten vahvistamisessa soveltaa 1.1.2015 voimaan tullutta yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 35 a §:n 3 momenttia (1123/2014).

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Myönnetty valituslupa korkeimpaan oikeuteen

Kuluttajansuojaa koskeva Korkeimman oikeuden valituslupa VL:2016-65 on myönnetty kesäkuussa 2016 epäselvästä puhelinliittymän myynnistä.

Kuluttaja A:lla oli ollut puhelinliittymää koskeva sopimus B Oy:n kanssa, kun B:n edustaja oli puhelimitse ottanut yhteyttä A:han ja tarjonnut tehokkaampaa puhelinliittymää.

Kysymys siitä, oliko puhelimessa tehty sopimus koskenut liittymän vaihtamista vai rinnakkaisen liittymän perustamista, jolloin B:llä oli oikeus saada maksuja myös aikaisemman sopimuksen perusteella.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Sosilaalinen luotto ja sosiaalinen luototus

Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Noin kolmekymmentä kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja.Toiminnan piirissä on noin 44 prosenttia Suomen väestöstä. Sosiaalista luototusta kehitetään yllättävien talousongelmien hoidossa.

Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi

  • talouden hallintaan saattamiseen
  • velkakierteen katkaisemiseen
  • kodin hankintoihin
  • kuntoutumisen ja työllistymisen edistämiseen
  • asumisen turvaamiseen
  • sosiaalisen kriisin ylittämiseen

Sosiaalisesta luotosta voidaan periä kohtuullinen vuotuinen korko, joka kuitenkin voi olla enintään korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

Kuka saa sosiaalista luottoa?

Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta.

Sosiaalista luottoa myöntää kunta. Lisää tietoa luototuksesta saa esim. kunnan sosiaalivirastosta

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Toimeksiantosopimuksen vaikutuksesta perintäyhtiön vastuuseen

Toimeksiantosopimus ja sen vaikutus perintäyhtiön vastuuseen 

Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi antamassaan päätöksessä (1084/2/14), ettei toimeksiantosopimus vapauta perintäyhtiötä laissa säädetystä velvollisuudesta noudattaa hyvää perintätapaa ja toimia lainmukaisesti. Perintäyhtiö oli vedonnut menetelleensä huolellisesti sopiessaan toimeksiantajan kanssa siitä, ettei tämä anna perintäyhtiön perittäväksi oikeudellisesti perusteettomia saatavia.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Yrityssaatavien perintä

Yrityssaatavien perintäkulut

Yrityssaatavien perintäkulut

Perintälakiin ei sisälly säännöksiä yrityssaatavien perintäkulujen enimmäismääristä. Perintäkulujen määrää kuitenkin rajoittaa ensinnäkin hyvää perintätapaa koskeva säännös, jonka mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Lisäksi laissa on säädetty, että velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Korvausvelvollisuus voi perustua sekä velkojan omista perintätoimista aiheutuviin kuluihin että kuluihin, joita velkojalle aiheutuu sen johdosta, että velkojan on suoritettava toimeksisaajalle, kuten perintätoimistolle, korvausta perinnän suorittamisesta.

Korvattavien kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, perintätehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa ja muut seikat. Oikeutta perintäkulujen korvaukseen ei ole, jos perinnässä käytetään hyvän perintätavan vastaista menettelyä, paitsi jos menettelyn moitittavuutta voidaan pitää vähäisenä. Yrityssaatavia koskee perintälaissa säädetty 40 euron vakiokorvaus. Vakiokorvaus merkitsee sitä, että velkojalla on oikeus saada korvausta muista perintäkuluista vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää vakiokorvauksen määrän. Vaikka perintälain kuluttajasaatavia koskevia perintäkulujen enimmäismääriä ei sovelleta yrityssaatavien perintään on niillä merkitystä arvioitaessa perintäkulujen kohtuullista määrää. Mikäli yrityssaatavaa koskevasta maksuvaatimuksesta vaaditaan moninkertaisesti enemmän kuin vastaavasta maksuvaatimuksesta kuluttajasaatavassa, on oltava perusteet tälle.

Perintäkulujen kohtuullisuuden arvioinnissa kyse on aina kokonaisharkinnasta, jossa kaikki asiaan vaikuttavat seikat on huomioitava. Saatavan suuruuden huomioon ottaminen ei merkitse sitä, että perintäkulut voitaisiin määrätä kaavamaisena osuutena saatavasta. Saatavan suuruus vaikuttaa lähinnä siten, että saatavan ollessa pieni on perintäkulujen määränkin laskettava. Saatavan määrän kasvu ei puolestaan aiheuta automaattisesti kohtuulliseksi katsottavien perintäkulujen määrän kasvua. Suoritettu työmäärä on olennainen tekijä arvioitaessa perintäkulujen kohtuullista määrää. Perintäkulujen korvausvelvollisuus kuitenkin edellyttää, että tehdyt toimenpiteet ovat olleet myös tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Perintäkirje tavallisena kirjelähetyksenä

KKO:2015:29 ja KKO:2015:28

Tapauksissa ratkaistiin, katkaisevatko tavallisina kirjelähetyksinä velallisen kotiosoitteisiin lähetetyt perintäkirjeet velan vanhentumisen. Näyttöä itse perintäkirjeiden tekemisestä ja sisällön riittävyydestä vanhentumisen katkaisemiseksi sekä lähettämisestä ei riidattomana seikkana ole ratkaistu.

Merkittävää korkeimman oikeuden ratkaisuissa on se, että niiden mukaan velkoja oli näyttänyt katkaisseensa velan vanhentumisen, kun velalliselle oli lähetetty kaksi kirjettä eikä kumpikaan niistä ollut palautunut lähettäjälle. Pelkästään yhden perintäkirjeen lähettäminen ei sen sijaan ollut korkeimman oikeuden mukaan riittävän varma näyttö vanhentumisen katkeamisesta ja velkojan kanne hylättiin.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Perintätoimisto voi olla väärä velkoja

Perintätoimisto voi olla väärä velkoja

Perintälain 10 §:n nojalla perintätoimisto ei voi toimeksiantajan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella velkoa perintäkuluja suoraan omissa nimissään velalliselta koska heillä ei ole keskinäistä sopimusta. Perintätoimiston oma kanne tulee hylätä velallisen tekemän väitteen johdosta. Kyseinen lakimuutos (18.1.2013/31) on tullut voimaan 16.3.2013.

Perintälain 10 §:n vastaista on myös periä velalliselta korvausta perintäkuluista, jollei toimeksiantajalla ole velvollisuutta suorittaa perintätoimistolle korvausta tämän suorittamista onnistuneista perintätoimista. Tämän kaltaisen toimintamallin markkinointi on hyvän perintätavan vastaista.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)