Ulosmitattava määrä ja suojaosuus
Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2021 alusta 22,71 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,15 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2021 alusta 22,71 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,15 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Oikeus- ja ulosottokäytännössä on katsottu, että tarjous ei ole alittanut selvästi omaisuuden käypää hintaa, jos tarjous on ollut vähintään 70 prosenttia käyvästä hinnasta. Kiinteistö on esitetyn selvityksen perusteella ollut huutokaupattavana kerran kolmen viikon ajan sellaisena vuodenaikana, jolloin yleisen tietämyksen mukaan kiinnostus loma-asuntoihin ei ole suurimmillaan.
Vastoin voimassa ollutta ulosottoviraston päätelmiä ja alioikeuksien oikeuskäytäntöä Itä-Suomen hovioikeus on 20.05.2021 antamallaan päätöksellään katsonut, että ulosottoviraston vireilletuloilmoitus on jo valituskelpoinen eikä ulosottovelallisen tarvitse odottaa ulosmittauspäätöstä saadakseen vastustamisperusteensa tutkituksi käräjäoikeudessa.
Vuonna 2015 tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ennen säännöksen lopullista voimaantuloa 1.1.2020 velkoja saattoi pidentää velan perintää määräämättömän ajan.
Pikavippi – ja vakuudettomien lainojen korkoja säännöstelevä laki tulee voimaan 1.9.2019. Sen mukaan lainojen korko ei saa ylittää 20 prosenttia. Lisäksi lainan muille kuluille tulee ylärajaksi 150 euroa vuodessa.
Tähän asti kulutusluottojen / pikavippien korkokatto on ollut 50 prosenttia, mutta ainoastaan alle 2000 euron lainoille. Käytännössä 2000 euroa suurempien pikavippien todelliset vuosikorot ovat voineet olla jopa satoja prosentteja.
Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo korkokattoa tai muiden luottokustannusten enimmäismääriä, ei luotosta tarvitse maksaa korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.
Myös ennen 1.9.2019 sovittuja luottoja voi vaatia kohtuullistettavaksi ja väitteen menestyessä ei luotosta mahdollisesti tarvitse maksaa korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Turun hovioikeus 15.5.2018, tuomio nro 377, dnro S 17/915
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 13.3.2017 nro 7656
Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa oli sovittu, että vuokralainen vastaa kuluttamastaan sähköstä. Sopimuksen sanamuoto viittaa siihen, ettei vuokralainen vastaisi sähkönsiirron kiinteästä perusmaksusta, joka ei ole sidoksissa hänen sähkönkulutuksensa määrään.
Toisaalta sopimuksen sanamuotoa voidaan tulkita myös niin, että vuokralainen vastaa perusmaksusta, koska kysymys on sähkön toimittamiseen liittyvästä välttämättömästä kulusta. Riidatonta oli, että X Oy oli laatinut vuokrasopimuksen, joten epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava tässä tapauksessa sen vahingoksi. Mainitun sopimusehdon ei voitu tulkita tarkoittavan koko hallin sähkönsiirron perusmaksun jyvittämistä eri vuokratilojen kesken siten, että jakoperuste vaihtelee vuokranantajan päättämällä tavalla.
Näin ollen A ei ollut vuokrasopimuksen perusteella vastuussa sähkönsiirron perusmaksuista.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Markkinoilla on kymmeniä pieniä luottoja, kulutusluottoja ja pikavippejä tarjoavia yrittäjiä – esimerkiksi Ferratum, Euro24, Euroloan, Limiitti ja Pikavippi. Joissakin tapauksissa – tällä ei nyt viitata edellä mainittuihin – ovat lainan takaisinmaksu ja siihen liittyvät korot ja kulut nousseet niin merkittäviksi, että niistä on muodostunut kohtuuttomia. Näitä kuluja on mahdollista kohtuullistaa, jos ne ovat laittomia tai sopimusehdot ovat kohtuuttomia tai niistä on tullut kohtuuttomia luottosuhteen aikana.
Asiantuntijamme voi tutkia asian, kun otat yhteyttä puhelimitse. Tällöin huomioimme korot, kulut, käsittelymaksut, luottoajan korot, viivästyskorot sekä sopimusehdot kokonaisuudessaan.
Erityisesti, jos luottoehdot ovat tulleet tiedoksi lainan nostamisen jälkeen tai sopimusta ei ole allekirjoitettu, on korkoja ja kuluja mahdollista mitätöidä tai kohtuullistaa. Luottosopimus ja sen vahvistamattomuus on oikeuskäytännössä ollut selvästi sellainen seikka, joka oikeuttaa kohtuullistamiseen (mm. KKO 2016:76 – Jollei luotonantaja ole huolehtinut siitä, että kuluttaja saa pysyvällä tavalla haltuunsa kuluttajaluottosopimuksen, luotonantaja ei saa periä minkäänlaisia luottokustannuksia).
Jos luottokorot ovat kohtuuttomat, tulee niitä kohtuullistaa. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä 2015:60 – kohdan 62. mukaan pakottavalla säännöksellä on merkitystä arvioitaessa luottokoron kohtuuttomuutta mainitun euromäärän ylittävissä kuluttajaluotoissa. Edelleen kohdassa 63. Korkein oikeus katsoi, että ehdossa sovittu suuri luottokorko, yhdistettynä suurehkoon luottomäärään ja mahdollisesti pitkäaikaiseksi muodostuvaan velkasuhteeseen, on kuluttajan kannalta kohtuuton. Sopimusehtojen epäselvyys lisää osaltaan sopimusehtojen kohtuuttomuutta kuluttajan kannalta.
Asiantuntijamme voi auttaa näiden seikkojen tulkinnassa ja kohtuuttomuuden selvittämisessä.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Korkeimman oikeuden antama ennakkopäätös KKO 2015:60 vahvisti, että jos luottokorkoja koskevia vakioehtoja ei ole laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi ja ne ovat kuluttajan kannalta kohtuuttomia, luoton korkoehto ei sido kuluttajaa.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Luottolimiitti 2000 euroa ei kuulu luoton korkokattoa sääntelevän kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n soveltamisalaan. Säännös ilmentää kuitenkin lainsäätäjän selvää pyrkimystä rajoittaa myös tämän suuruisista kuluttajaluotoista perittävän luottokoron määrää (HE 78/2012 vp s. 12).
Vähintään 2.000 euron suuruisissa luotoissa luottoriski kasvaa tuntuvasti eikä sen vuoksi ole hallituksen esityksen mukaan ollut oletettavaa, että luotonantajat ryhtyisivät sääntelyn kiertämiseksi myöntämään nykyistä tuntuvasti suurempia luottoja. Tämä lainsäätäjän olettamus on osoittautunut virheelliseksi.
Myöntämällä täsmälleen 2.000 euron tililuoton luotonantaja on kiertämällä kuluttajan suojaksi säädettyä pakottavaa kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:ää saanut aikaan sen, että velallisen luotostaan maksaman juoksevan koron määrää ei ole millään tavalla rajoitettu. Tämä on selvästi lainsäätäjän tahdon vastaista. Kohtuullistamisvaatimus käräjäoikeudessa on pääsääntöisesti menestynyt.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2021 alusta 22,71 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,15 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Oikeus- ja ulosottokäytännössä on katsottu, että tarjous ei ole alittanut selvästi omaisuuden käypää hintaa, jos tarjous on ollut vähintään 70 prosenttia käyvästä hinnasta. Kiinteistö on esitetyn selvityksen perusteella ollut huutokaupattavana kerran kolmen viikon ajan sellaisena vuodenaikana, jolloin yleisen tietämyksen mukaan kiinnostus loma-asuntoihin ei ole suurimmillaan.
Vastoin voimassa ollutta ulosottoviraston päätelmiä ja alioikeuksien oikeuskäytäntöä Itä-Suomen hovioikeus on 20.05.2021 antamallaan päätöksellään katsonut, että ulosottoviraston vireilletuloilmoitus on jo valituskelpoinen eikä ulosottovelallisen tarvitse odottaa ulosmittauspäätöstä saadakseen vastustamisperusteensa tutkituksi käräjäoikeudessa.