Asumistuen ulosmittausta koskeva ratkaisu

Vantaan käräjäoikeuden päätös nro 16/2470

Vantaan käräjäoikeus on 9.3.2016 antamallaan päätöksellä nro 16/2470 ratkaissut asumistuen ulosmittausta koskevan asian. Ulosottovirasto oli päätöksellään katsonut, että ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 20 §:n nojalla 1.9.2015 asiakkaamme tilille maksetusta asumistuesta 328,80 eurosta ulosmittauskelpoista on ollut ajalta 1. -10.9.2015 ollut asumistuen osuus eli 109,60 euroa.

Valittaja valitti käräjäoikeuteen siten, että asumistuen ulosmittauskielto on koskenut jäljellä olevaa maksukautta ja tässä tapauksessa asumistuki ajalle 1. -30.9.2015 yhteensä 328,80 euroa oli ollut kokonaan ulosmittauskiellossa syyskuun loppuun asti eli myös ulosmittaushetkellä 11.9.2015. Ulosottoviraston virheelliset laintulkinnat ja käytännöt olivat perustuslain 2 §:n 3 momentin vastaisia.

Ulosottovirasto perusteli kantaansa oikeuskirjallisuudella, joka oli myös ollut Rovaniemen hovioikeuden 28.8.2012 antaman tuomion nro 713 perustana vastaavanlaisessa asiassa. Ratkaisu on lainvoimainen.

Teoksessa Linna-Leppänen: Ulosmittaus ja myynti (2007) todetaan sivulla 63: ”Kun kyseessä on toistuvaissuoritus, ulosmittauskielto koskee vain jäljellä olevaa maksukautta. Siten, jos velallinen esimerkiksi saa kuukausittain asumistukea, velalliselle jo maksetut asumistukivarat ovat ulosmittauskiellon piirissä vain siltä osin kuin maksukautta on jäljellä. Toisin sanoen, jos kuukauden asumistuki olisi esimerkiksi 200 euroa, kuukauden puolivälissä ulosmittauskielto koskisi vielä 100 euroa. Mahdollisesti säästöön jääneet maksuerät tai niiden osat sen sijaan saadaan ulosmitata – siltä osin kuin ne eivät ole erottamisedun piirissä”.

Valittaja vetosi, että kuukausittain maksetut sosiaalietuudet ovat ulosmittauskiellon piirissä siltä osin kuin maksukautta on jäljellä (Koulu – Lindfors: Ulosotto-oikeus, 2009 s. 214) ja erityisesti asumistuesta annetun lain 50 §:n nojalla.

Käräjäoikeus katsoi, että asumistuesta ulosmittaaminen johtaa asumistuen tarkoituksen ja siihen liittyvän ulosmittauskiellon vastaiseen lopputulokseen ja kumosi ulosmittauksen tältä osin. Ratkaisu on lainvoimainen.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Yrityssaatavien perintä

Maksuhäiriömerkintä luottorekisterissä

Maksuhäiriömerkintä luottotietorekisteriin seuraa monista viranomaisten toimista, esimerkiksi käräjäoikeuden riidattomasta velkomustuomiosta ja yksipuolisesta tuomiosta.

– Säilytysaika 3 vuotta (lyhenee 2 vuoteen, jos lasku maksetaan eikä luottotiedoissa muita merkintöjä. Pitenee 4 vuoteen, jos säilytysaikana tulee uusia maksuhäiriömerkintöjä)

Ulosottoviranomaisen toteamasta varattomuudesta

– Säilytysaika 3 vuotta (lyhenee 2 vuoteen, jos lasku maksetaan eikä luottotiedoissa muita merkintöjä. Pitenee 4 vuoteen, jos säilytysaikana tulee uusia maksuhäiriömerkintöjä)

– Suppeassa ulosotossa merkintä poistuu heti, kun lasku on maksettu.

Pitkäaikaisesta ulosotosta (velalliselta on ulosmitattu toistuvaistuloa yhteensä vähintään 18 kuukaudelta edeltäneen kahden vuoden aikana)

– Merkintä poistuu, kun ulosottomies on velallisen pyynnöstä ilmoittanut ulosoton päättyneen (esimerkiksi velka on maksettu kokonaan)

Yksityishenkilön velkajärjestelystä

– Merkinä poistuu maksuohjelman päättyessä.

Luotonantaja voi myös ilmoittaa kulutusluottoa (esim. osamaksukauppa tai luottokorttilasku) koskevan maksuhäiriön suoraan luottotietorekisteriin. Edellytyksenä on, että maksu on viivästynyt enemmän kuin 60 päivää ja maksukehotus on lähetetty vähintään 21 päivää ennen maksuhäiriön rekisteröintiä ja maksukehotuksessa on mainittu maksuhäiriömerkinnän mahdollisuudesta.

– Säilytysaika 2 vuotta. Velkaa koskevat maksuhäiriömerkinnät poistuvat silloin, kun sellainen velka, jonka vanhenemisaika on 15 tai 20 vuotta on vanhentunut lopullisesti. Velallisen on itse pyydettävä merkinnän poistamista.

Maksuhäiriömerkinnän poistuminen ei koske suoraan ulosottokelpoisia maksuja, jotka vanhenevat yleensä lopullisesti viidessä vuodessa.

– Suoraan ulosottokelpoisen maksun laiminlyönnistä seuraa maksuhäiriömerkintä vasta, jos asiakkaalta ei saada velkaa perityksi ulosotossakaan.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Kuolinpesän osakkaiden velkavastuu

Kuolinpesän osakkaiden velkavastuu

Kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisesta velkavastuusta ehdotettiin pääsääntöisesti luovuttavaksi Hallituksen esityksessä 14/2004 perintökaaren velkavastuusäännösten muuttamisessa. Osakkaiden vastuu vainajan veloista rajoittuisi yleensä vainajalta jääneeseen omaisuuteen.
Kyseisen hallituksen esityksen mukaisesti osakas voisi kuitenkin tietyin edellytyksin joutua henkilökohtaisesti vastaamaan vainajan veloista. Vastuuseen voisi joutua perunkirjoitusvelvollinen osakas, joka on laiminlyönyt perunkirjoituksen toimituttamisen, sekä osakas, joka on tahallaan antanut perunkirjoituksessa väärän tiedon tai salannut jotakin. Silloinkin, kun henkilökohtainen velkavastuu syntyy tällaisella perusteella, osakas voisi vapautua vastuusta osoittamalla, ettei hänen laiminlyöntinsä tai menettelynsä ole aiheuttanut velkojalle vahinkoa. Jollei osakas voi tätä osoittaa, mutta kykenee näyttämään, että hänen aiheuttamansa vahinko on pienempi kuin velan määrä, osakkaan vastuu rajoittuu vahingon määrään.
Jäämistöomaisuuteen ryhtyminen aiheuttaa 1.11.2004 voimaantulleen perintökaaren 21 luvun 2 §:n mukaan osakkaalle rajoitetun henkilökohtaisen velkavastuun, jos osakas ryhtyy toimeen, joka vaarantaa velkojan ensisijaisen oikeuden saada suoritus pesän omaisuudesta hautaus- ja perunkirjoituskulujen ym. jälkeen.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Toimeksiantosopimuksen vaikutuksesta perintäyhtiön vastuuseen

Toimeksiantosopimus ja sen vaikutus perintäyhtiön vastuuseen 

Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi antamassaan päätöksessä (1084/2/14), ettei toimeksiantosopimus vapauta perintäyhtiötä laissa säädetystä velvollisuudesta noudattaa hyvää perintätapaa ja toimia lainmukaisesti. Perintäyhtiö oli vedonnut menetelleensä huolellisesti sopiessaan toimeksiantajan kanssa siitä, ettei tämä anna perintäyhtiön perittäväksi oikeudellisesti perusteettomia saatavia.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Yrityssaatavien perintä

Yrityssaatavien perintäkulut

Yrityssaatavien perintäkulut

Perintälakiin ei sisälly säännöksiä yrityssaatavien perintäkulujen enimmäismääristä. Perintäkulujen määrää kuitenkin rajoittaa ensinnäkin hyvää perintätapaa koskeva säännös, jonka mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Lisäksi laissa on säädetty, että velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Korvausvelvollisuus voi perustua sekä velkojan omista perintätoimista aiheutuviin kuluihin että kuluihin, joita velkojalle aiheutuu sen johdosta, että velkojan on suoritettava toimeksisaajalle, kuten perintätoimistolle, korvausta perinnän suorittamisesta.

Korvattavien kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, perintätehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa ja muut seikat. Oikeutta perintäkulujen korvaukseen ei ole, jos perinnässä käytetään hyvän perintätavan vastaista menettelyä, paitsi jos menettelyn moitittavuutta voidaan pitää vähäisenä. Yrityssaatavia koskee perintälaissa säädetty 40 euron vakiokorvaus. Vakiokorvaus merkitsee sitä, että velkojalla on oikeus saada korvausta muista perintäkuluista vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää vakiokorvauksen määrän. Vaikka perintälain kuluttajasaatavia koskevia perintäkulujen enimmäismääriä ei sovelleta yrityssaatavien perintään on niillä merkitystä arvioitaessa perintäkulujen kohtuullista määrää. Mikäli yrityssaatavaa koskevasta maksuvaatimuksesta vaaditaan moninkertaisesti enemmän kuin vastaavasta maksuvaatimuksesta kuluttajasaatavassa, on oltava perusteet tälle.

Perintäkulujen kohtuullisuuden arvioinnissa kyse on aina kokonaisharkinnasta, jossa kaikki asiaan vaikuttavat seikat on huomioitava. Saatavan suuruuden huomioon ottaminen ei merkitse sitä, että perintäkulut voitaisiin määrätä kaavamaisena osuutena saatavasta. Saatavan suuruus vaikuttaa lähinnä siten, että saatavan ollessa pieni on perintäkulujen määränkin laskettava. Saatavan määrän kasvu ei puolestaan aiheuta automaattisesti kohtuulliseksi katsottavien perintäkulujen määrän kasvua. Suoritettu työmäärä on olennainen tekijä arvioitaessa perintäkulujen kohtuullista määrää. Perintäkulujen korvausvelvollisuus kuitenkin edellyttää, että tehdyt toimenpiteet ovat olleet myös tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Perintäkirje tavallisena kirjelähetyksenä

KKO:2015:29 ja KKO:2015:28

Tapauksissa ratkaistiin, katkaisevatko tavallisina kirjelähetyksinä velallisen kotiosoitteisiin lähetetyt perintäkirjeet velan vanhentumisen. Näyttöä itse perintäkirjeiden tekemisestä ja sisällön riittävyydestä vanhentumisen katkaisemiseksi sekä lähettämisestä ei riidattomana seikkana ole ratkaistu.

Merkittävää korkeimman oikeuden ratkaisuissa on se, että niiden mukaan velkoja oli näyttänyt katkaisseensa velan vanhentumisen, kun velalliselle oli lähetetty kaksi kirjettä eikä kumpikaan niistä ollut palautunut lähettäjälle. Pelkästään yhden perintäkirjeen lähettäminen ei sen sijaan ollut korkeimman oikeuden mukaan riittävän varma näyttö vanhentumisen katkeamisesta ja velkojan kanne hylättiin.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Perintätoimisto voi olla väärä velkoja

Perintätoimisto voi olla väärä velkoja

Perintälain 10 §:n nojalla perintätoimisto ei voi toimeksiantajan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella velkoa perintäkuluja suoraan omissa nimissään velalliselta koska heillä ei ole keskinäistä sopimusta. Perintätoimiston oma kanne tulee hylätä velallisen tekemän väitteen johdosta. Kyseinen lakimuutos (18.1.2013/31) on tullut voimaan 16.3.2013.

Perintälain 10 §:n vastaista on myös periä velalliselta korvausta perintäkuluista, jollei toimeksiantajalla ole velvollisuutta suorittaa perintätoimistolle korvausta tämän suorittamista onnistuneista perintätoimista. Tämän kaltaisen toimintamallin markkinointi on hyvän perintätavan vastaista.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)