Yrityssaatavien perintä

Vuosikymmenten takaisia velkoja vanhentuu 1.1.2020

Pikavippien ja vakuudettomien lainojen korkoja säännöstelevä laki tulee voimaan 1.9.2019. Sen mukaan lainojen korko ei saa ylittää 20 prosenttia. Lisäksi lainan muille kuluille tulee ylärajaksi 150 euroa vuodessa.

Pikavippi – ja vakuudettomien lainojen korkoja säännöstelevä laki voimaan

Pikavippi – ja vakuudettomien lainojen korkoja säännöstelevä laki tulee voimaan 1.9.2019. Sen mukaan lainojen korko ei saa ylittää 20 prosenttia. Lisäksi lainan muille kuluille tulee ylärajaksi 150 euroa vuodessa.

Tähän asti kulutusluottojen / pikavippien korkokatto on ollut 50 prosenttia, mutta ainoastaan alle 2000 euron lainoille. Käytännössä 2000 euroa suurempien pikavippien todelliset vuosikorot ovat voineet olla jopa satoja prosentteja.

Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo korkokattoa tai muiden luottokustannusten enimmäismääriä, ei luotosta tarvitse maksaa korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.

Myös ennen 1.9.2019 sovittuja luottoja voi vaatia kohtuullistettavaksi ja väitteen menestyessä ei luotosta mahdollisesti tarvitse maksaa korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Sähkönsiirron perusmaksu vuokrasopimuksessa – Turun hovioikeus nro 377, dnro S 17/915

Sähkönsiirron perusmaksu (kiinteä) ja vuokrasopimukseen perustuva saatava

Turun hovioikeus 15.5.2018, tuomio nro 377, dnro S 17/915
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 13.3.2017 nro 7656

Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa oli sovittu, että vuokralainen vastaa kuluttamastaan sähköstä. Sopimuksen sanamuoto viittaa siihen, ettei vuokralainen vastaisi sähkönsiirron kiinteästä perusmaksusta, joka ei ole sidoksissa hänen sähkönkulutuksensa määrään.

Toisaalta sopimuksen sanamuotoa voidaan tulkita myös niin, että vuokralainen vastaa perusmaksusta, koska kysymys on sähkön toimittamiseen liittyvästä välttämättömästä kulusta. Riidatonta oli, että X Oy oli laatinut vuokrasopimuksen, joten epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava tässä tapauksessa sen vahingoksi. Mainitun sopimusehdon ei voitu tulkita tarkoittavan koko hallin sähkönsiirron perusmaksun jyvittämistä eri vuokratilojen kesken siten, että jakoperuste vaihtelee vuokranantajan päättämällä tavalla.

Näin ollen A ei ollut vuokrasopimuksen perusteella vastuussa sähkönsiirron perusmaksuista.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Lisäsuoritusvelvollisuus ja sen vahvistaminen velkajärjestelyssä – KKO 2017:5

Lisäsuoritusvelvollisuus ja sen vahvistaminen velkajärjestelyssä – KKO 2017:5
Korkeimman oikeuden antama ennakkopäätös KKO 2017:5 vahvisti, että lisäsuoritusvelvollisuutta vahvistettaessa ei tule soveltaa 1.1.2015 voimaan tullutta yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 35 a §:n 3 momenttia (1123/2014), vaan lisäsuoritusvelvollisuus oli määrättävä aikaisemmin voimassa olleen 35 a §:n 3 momentin (1088/2006) perusteella. Tältä osin velkajärjestelyn velallinen ei saanut taannehtivasti etua lisäsuoritusvelvollisuuden vähentymisestä.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Luottokorkoja koskevat vakioehdot – KKO 2015:60

Luottokorkoja koskevat vakioehdot – Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2015:60

Korkeimman oikeuden antama ennakkopäätös KKO 2015:60 vahvisti, että jos luottokorkoja koskevia vakioehtoja ei ole laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi ja ne ovat kuluttajan kannalta kohtuuttomia, luoton korkoehto ei sido kuluttajaa. 

Tuomioistuimen tulee lisäksi huomioida ehdon epäselvyys ja kohtuuttomuus viran puolesta.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Luottosopimuksen kohtuullistamisvaatimus – luottolimiitti

Luottolimiitti 2000 euroa ei kuulu luoton korkokattoa sääntelevän kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n soveltamisalaan. Säännös ilmentää kuitenkin lainsäätäjän selvää pyrkimystä rajoittaa myös tämän suuruisista kuluttajaluotoista perittävän luottokoron määrää (HE 78/2012 vp s. 12).

Vähintään 2.000 euron suuruisissa luotoissa luottoriski kasvaa tuntuvasti eikä sen vuoksi ole hallituksen esityksen mukaan ollut oletettavaa, että luotonantajat ryhtyisivät sääntelyn kiertämiseksi myöntämään nykyistä tuntuvasti suurempia luottoja. Tämä lainsäätäjän olettamus on osoittautunut virheelliseksi.

Myöntämällä täsmälleen 2.000 euron tililuoton luotonantaja on kiertämällä kuluttajan suojaksi säädettyä pakottavaa kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:ää saanut aikaan sen, että velallisen luotostaan maksaman juoksevan koron määrää ei ole millään tavalla rajoitettu. Tämä on selvästi lainsäätäjän tahdon vastaista. Kohtuullistamisvaatimus käräjäoikeudessa on pääsääntöisesti menestynyt.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Yksityishenkilön velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuuteen liittyvä valituslupa

Yksityishenkilön velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuuteen liittyvä valituslupa on myönnetty kesäkuussa 2016. Tähän maksuvelvollisuuden pienemiseen velallisella on oikeus vedota lain nojalla lisäsuorituksia vaadittaessa ja ratkaistaessa.

VL:2016-75:

Velalliselle oli 20.2.2009 vahvistettu yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen maksuohjelma, joka oli alkanut tuona päivänä ja päättynyt 19.2.2014.
Alemmat oikeudet olivat velkojien 13.4.2015 vireille tulleen hakemuksen perusteella vahvistaneet, että velallinen oli velvollinen maksamaan lisäsuorituksia sillä perusteella, että velallisen tulot olivat vuosina 2009 – 2011 kasvaneet maksuohjelmaan merkittyihin tuloihin verrattuna.
Kysymys siitä, tuliko lisäsuoritusten vahvistamisessa soveltaa 1.1.2015 voimaan tullutta yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 35 a §:n 3 momenttia (1123/2014).

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Myönnetty valituslupa korkeimpaan oikeuteen

Kuluttajansuojaa koskeva Korkeimman oikeuden valituslupa VL:2016-65 on myönnetty kesäkuussa 2016 epäselvästä puhelinliittymän myynnistä.

Kuluttaja A:lla oli ollut puhelinliittymää koskeva sopimus B Oy:n kanssa, kun B:n edustaja oli puhelimitse ottanut yhteyttä A:han ja tarjonnut tehokkaampaa puhelinliittymää.

Kysymys siitä, oliko puhelimessa tehty sopimus koskenut liittymän vaihtamista vai rinnakkaisen liittymän perustamista, jolloin B:llä oli oikeus saada maksuja myös aikaisemman sopimuksen perusteella.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Sosilaalinen luotto ja sosiaalinen luototus

Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Noin kolmekymmentä kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja.Toiminnan piirissä on noin 44 prosenttia Suomen väestöstä. Sosiaalista luototusta kehitetään yllättävien talousongelmien hoidossa.

Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi

  • talouden hallintaan saattamiseen
  • velkakierteen katkaisemiseen
  • kodin hankintoihin
  • kuntoutumisen ja työllistymisen edistämiseen
  • asumisen turvaamiseen
  • sosiaalisen kriisin ylittämiseen

Sosiaalisesta luotosta voidaan periä kohtuullinen vuotuinen korko, joka kuitenkin voi olla enintään korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

Kuka saa sosiaalista luottoa?

Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta.

Sosiaalista luottoa myöntää kunta. Lisää tietoa luototuksesta saa esim. kunnan sosiaalivirastosta

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)

Yrityssaatavien perintä

Korkeimman oikeuden ratkaisu velan vanhentumisen katkaisutoimi

Korkeimman oikeuden 24.8.2016 annettu ratkaisu velan vanhentumisesta jonka mukaisesti vapaamuotoinen vanhentumisen katkaisutoimi (VanhL 10 §) on tehtävä velkojan ja velallisen välillä. Oikeudellinen katkaisutoimi (VanhL 11 §) oli myös epäonnistunut koska velallinen ei saanut tästä tietoa ja velka eli saaminen todettiin vanhentuneeksi.

KKO 2016:50:

Velallinen oli ulosottoasian vireilläolon päättymisen jälkeen saanut ulosottovirastosta pyynnöstään tiedon siitä, mistä hänen veloistaan virasto oli antanut tiedot luottotietoyhtiölle.

Velallisen menettelyn, joka ei ollut kohdistunut velkojaan, ei katsottu merkinneen velan vanhentumisesta annetun lain (VanhL) 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua velan tunnustamista, joka olisi katkaissut uuden ulosoton perusteena olleen velan vanhentumisen. Kysymys myös VanhL 11 §:n 3 momentin (324/2016) siirtymäsäännöksen soveltamisesta.

Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!

VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)