Ulosmitattava määrä ja suojaosuus
Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2021 alusta 22,71 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,15 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Hovioikeus kumosi ulosottoviraston toimittaman kiinteistön myynnin
Oikeus- ja ulosottokäytännössä on katsottu, että tarjous ei ole alittanut selvästi omaisuuden käypää hintaa, jos tarjous on ollut vähintään 70 prosenttia käyvästä hinnasta. Kiinteistö on esitetyn selvityksen perusteella ollut huutokaupattavana kerran kolmen viikon ajan sellaisena vuodenaikana, jolloin yleisen tietämyksen mukaan kiinnostus loma-asuntoihin ei ole suurimmillaan.
Ulosottoviraston vireilletuloilmoitukseen voi hakea muutosta
Vastoin voimassa ollutta ulosottoviraston päätelmiä ja alioikeuksien oikeuskäytäntöä Itä-Suomen hovioikeus on 20.05.2021 antamallaan päätöksellään katsonut, että ulosottoviraston vireilletuloilmoitus on jo valituskelpoinen eikä ulosottovelallisen tarvitse odottaa ulosmittauspäätöstä saadakseen vastustamisperusteensa tutkituksi käräjäoikeudessa.
Vuosikymmenten takaisia velkoja vanhentuu 1.1.2020
Vuonna 2015 tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ennen säännöksen lopullista voimaantuloa 1.1.2020 velkoja saattoi pidentää velan perintää määräämättömän ajan.
Pikavippi – ja vakuudettomien lainojen korkoja säännöstelevä laki voimaan
Pikavippi – ja vakuudettomien lainojen korkoja säännöstelevä laki tulee voimaan 1.9.2019. Sen mukaan lainojen korko ei saa ylittää 20 prosenttia. Lisäksi lainan muille kuluille tulee ylärajaksi 150 euroa vuodessa.
Tähän asti kulutusluottojen / pikavippien korkokatto on ollut 50 prosenttia, mutta ainoastaan alle 2000 euron lainoille. Käytännössä 2000 euroa suurempien pikavippien todelliset vuosikorot ovat voineet olla jopa satoja prosentteja.
Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo korkokattoa tai muiden luottokustannusten enimmäismääriä, ei luotosta tarvitse maksaa korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.
Myös ennen 1.9.2019 sovittuja luottoja voi vaatia kohtuullistettavaksi ja väitteen menestyessä ei luotosta mahdollisesti tarvitse maksaa korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Sähkönsiirron perusmaksu vuokrasopimuksessa – Turun hovioikeus nro 377, dnro S 17/915
Sähkönsiirron perusmaksu (kiinteä) ja vuokrasopimukseen perustuva saatava
Turun hovioikeus 15.5.2018, tuomio nro 377, dnro S 17/915
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 13.3.2017 nro 7656
Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa oli sovittu, että vuokralainen vastaa kuluttamastaan sähköstä. Sopimuksen sanamuoto viittaa siihen, ettei vuokralainen vastaisi sähkönsiirron kiinteästä perusmaksusta, joka ei ole sidoksissa hänen sähkönkulutuksensa määrään.
Toisaalta sopimuksen sanamuotoa voidaan tulkita myös niin, että vuokralainen vastaa perusmaksusta, koska kysymys on sähkön toimittamiseen liittyvästä välttämättömästä kulusta. Riidatonta oli, että X Oy oli laatinut vuokrasopimuksen, joten epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava tässä tapauksessa sen vahingoksi. Mainitun sopimusehdon ei voitu tulkita tarkoittavan koko hallin sähkönsiirron perusmaksun jyvittämistä eri vuokratilojen kesken siten, että jakoperuste vaihtelee vuokranantajan päättämällä tavalla.
Näin ollen A ei ollut vuokrasopimuksen perusteella vastuussa sähkönsiirron perusmaksuista.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Lisäsuoritusvelvollisuus ja sen vahvistaminen velkajärjestelyssä – KKO 2017:5
Lisäsuoritusvelvollisuus ja sen vahvistaminen velkajärjestelyssä – KKO 2017:5
Korkeimman oikeuden antama ennakkopäätös KKO 2017:5 vahvisti, että lisäsuoritusvelvollisuutta vahvistettaessa ei tule soveltaa 1.1.2015 voimaan tullutta yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 35 a §:n 3 momenttia (1123/2014), vaan lisäsuoritusvelvollisuus oli määrättävä aikaisemmin voimassa olleen 35 a §:n 3 momentin (1088/2006) perusteella. Tältä osin velkajärjestelyn velallinen ei saanut taannehtivasti etua lisäsuoritusvelvollisuuden vähentymisestä.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Luottokorkoja koskevat vakioehdot – KKO 2015:60
Luottokorkoja koskevat vakioehdot – Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2015:60
Korkeimman oikeuden antama ennakkopäätös KKO 2015:60 vahvisti, että jos luottokorkoja koskevia vakioehtoja ei ole laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi ja ne ovat kuluttajan kannalta kohtuuttomia, luoton korkoehto ei sido kuluttajaa.
Tuomioistuimen tulee lisäksi huomioida ehdon epäselvyys ja kohtuuttomuus viran puolesta.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Luottosopimuksen kohtuullistamisvaatimus – luottolimiitti
Luottolimiitti 2000 euroa ei kuulu luoton korkokattoa sääntelevän kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n soveltamisalaan. Säännös ilmentää kuitenkin lainsäätäjän selvää pyrkimystä rajoittaa myös tämän suuruisista kuluttajaluotoista perittävän luottokoron määrää (HE 78/2012 vp s. 12).
Vähintään 2.000 euron suuruisissa luotoissa luottoriski kasvaa tuntuvasti eikä sen vuoksi ole hallituksen esityksen mukaan ollut oletettavaa, että luotonantajat ryhtyisivät sääntelyn kiertämiseksi myöntämään nykyistä tuntuvasti suurempia luottoja. Tämä lainsäätäjän olettamus on osoittautunut virheelliseksi.
Myöntämällä täsmälleen 2.000 euron tililuoton luotonantaja on kiertämällä kuluttajan suojaksi säädettyä pakottavaa kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:ää saanut aikaan sen, että velallisen luotostaan maksaman juoksevan koron määrää ei ole millään tavalla rajoitettu. Tämä on selvästi lainsäätäjän tahdon vastaista. Kohtuullistamisvaatimus käräjäoikeudessa on pääsääntöisesti menestynyt.
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Yksityishenkilön velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuuteen liittyvä valituslupa
Yksityishenkilön velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuuteen liittyvä valituslupa on myönnetty kesäkuussa 2016. Tähän maksuvelvollisuuden pienemiseen velallisella on oikeus vedota lain nojalla lisäsuorituksia vaadittaessa ja ratkaistaessa.
VL:2016-75:
Velalliselle oli 20.2.2009 vahvistettu yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen maksuohjelma, joka oli alkanut tuona päivänä ja päättynyt 19.2.2014.
Alemmat oikeudet olivat velkojien 13.4.2015 vireille tulleen hakemuksen perusteella vahvistaneet, että velallinen oli velvollinen maksamaan lisäsuorituksia sillä perusteella, että velallisen tulot olivat vuosina 2009 – 2011 kasvaneet maksuohjelmaan merkittyihin tuloihin verrattuna.
Kysymys siitä, tuliko lisäsuoritusten vahvistamisessa soveltaa 1.1.2015 voimaan tullutta yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 35 a §:n 3 momenttia (1123/2014).
Ota yhteyttä, niin hoidamme sinunkin velka-asiasi kuntoon!
VELKANEUVONTA SOITA: 0600 418800 (1,99€/min)
Ajankohtaista
Ulosmitattava määrä ja suojaosuus26.3.2022 - 17:29Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2021 alusta 22,71 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,15 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Hovioikeus kumosi ulosottoviraston toimittaman kiinteistön myynnin26.3.2022 - 17:21Oikeus- ja ulosottokäytännössä on katsottu, että tarjous ei ole alittanut selvästi omaisuuden käypää hintaa, jos tarjous on ollut vähintään 70 prosenttia käyvästä hinnasta. Kiinteistö on esitetyn selvityksen perusteella ollut huutokaupattavana kerran kolmen viikon ajan sellaisena vuodenaikana, jolloin yleisen tietämyksen mukaan kiinnostus loma-asuntoihin ei ole suurimmillaan.
Ulosottoviraston vireilletuloilmoitukseen voi hakea muutosta26.3.2022 - 17:12Vastoin voimassa ollutta ulosottoviraston päätelmiä ja alioikeuksien oikeuskäytäntöä Itä-Suomen hovioikeus on 20.05.2021 antamallaan päätöksellään katsonut, että ulosottoviraston vireilletuloilmoitus on jo valituskelpoinen eikä ulosottovelallisen tarvitse odottaa ulosmittauspäätöstä saadakseen vastustamisperusteensa tutkituksi käräjäoikeudessa.